Yhteyden otto?:
riijja@hotmail.com
ICQ .. mm. oon unohtanu?

28.11.04

omituisia olotiloja.

tuntuu että sunnuntaisin oon rauhaton koska oon opettanu itteni olemaan. kaipaan poikaystävääni viikolla pakonomasesti, siitä hetkestä lähtien kun se lähtee, koska oon tottunut tekemään niin. oon kärttynen ja tyytymätön koska osaan sen. kaiken muun unohan osaavani sillä sekuntilla kun kukaan ei oo mua siitä vakuuttamassa, mua kädestä pitäen. oon elämäni pilkunviilaaja ja jään kiinni kaikkiin niihin pieniin asioihin joilla ei oikeesti oo väliä ja unohdan kaikki kokonaiskuvat. en pääse niistä yli ja itsepäisesti pidän kiinni siitä loukkaantumisesta tai kivusta joita ihmiset vahingossa herättää. ja haluan kuollakseni olla täydellinen, enkä kykene tyytymään vähempään. haluan olla jumaloinnin kohde, kaiken sen ruummillistuma mitä on ikinä elämästä voinu toivoa. en voi tyytyä siihen että oon suurimmaks osaks keskitason yläpuolella, joillain huonommilla piirteillä joiden kanssa voi kuitenkin elää.

haluun olla sellanen tyttö jota näytetään kavereilleen, että ne tulis mustasukkasiks, jolla on täydellinen perse ja kauniit rinnat, ja joka aina puhuu fiksusti tai keksii jotain nokkelaa kommentoitavaa. haluun olla ikuisesti maata järisyttävää seksiä, johon ei ikinä totu, jonkun muunkin takia kun siksi että musta välitetään ja haluan ihastuttaa niin tuttuja kun tuntemattomiakin pelkällä läsnäolollani ja jättää kaikki muut varjooni.
kaikki tää vaan että voisin edes jotenkin päteä kaikkien niiten muiten edessä, unohtumatta siihen nimien mereen ja että pystyisin edes vähän uskomaan itestäni jotain.

i can't imagine how hard it must be to be you,
adopting all your history it's hard being me too.

31.10.04

pictures of blue

hakkeroin tieni yhen vanhan sivustoni läpi ja katoin niitä tekstejä suu auki. kaipaan kaikkia menetettyjä tekstilajejani ja oon itekin yllättyny että tunnistan ne vieläkin. enkä ikinä kykene heittämään lukiopapereitani roskiin, nidon niistä raamatun itelleni enemmin. enkä tiedä mitä mulla muka ois niin paljon sanottavana että noi kaikki menetetyt tekstit vetää mua niin puoleensa, en saa niistä itteäni irti väkivallallakaan. en tiedä onko niissä jotain määrittelemätöntä nostalgiaa kunei uudet tekstit ikinä tunnu yhtä tyydyttävältä. eikä uudet tunteetkaan. ehkä tää käsitttämätön vetovoima niitä kohtaan johtuu niiden korrelaatiosta nykyiseen elämäntilanteeseeni. yritän epätoivosesti kerätä jotain leivänmuruja selittääkseni itelleni miten oon tieni tänne löytäny. suurin osa niistä teksteistä synty kamalan kaaoksen keskellä jonka voi niistä vieläkin tunnistaa, ja vaiken vaihtais tätä elämäni uhallakaan siihen, enkä juuri muuhunkaan, silti se tuntuu kaikki niin suurelta. kaipaan kipeesti vaan kaikkea menetettyä.

mulla on viime päivinä ollu niin sinisen harmaa olo.
eikä se mee kaikista näistä kirjaimista huolimatta pois.

21.07.04

maanantai keskiviikkona

niin, kirjoitin liikaa eilen taas
kirjoitin sulle uudestaan
pitäisi muistaa uskaltaa
pitäisi muistaa yrittää

raha kai aina ratkaisee
odotus viimein palkitsee
lajinsa parhaat selviytyy
kun maailma toisin järjestyy

tie pelastaa
tie pelastaa jos uskaltaa
tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa
maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
on liian helppoo olla onnellinen
minä tiedän kyllä sen
minä tiedän kyllä sen miltä tuntuu

niin, apina tahtoi sinutkin
apina vei sut kuitenkin
ketä sun kuulin huutavan
tuli saa lahjan kalleiman

en halunnut muuta kun kaiken
kivestä tehdyn kauluksen
ja sehän on luonnollinen syy
ja lopulta kaikki järjestyy

tie pelastaa
tie pelastaa jos uskaltaa
tie palstaa jos vaihtaa suuntaa
maanantai ei ollut taaskaan kaikkein armeliain
on turhaa koittaa olla onnellinen
minä tiedän kyllä sen

olin unohtanu että rakastan tota piisiä. ja oppinu että se on totta.
tie pelasti.

27.05.04

kysely

löysin tän koneelta. olin täyttäny sen jo aiemmin niin vähän editioin..

1: Ota lähin kirja ja katso siitä sivu 18, rivi neljä. Kirjoita, mitä siinä lukee.
- In South Africa Renie's father Long Joseph Sulaweyo
2: Ojenna vasen kätesi niin pitkälle kuin pystyt. Mitä kosketat ensimmäisenä?
- näyttöä
3: Mitä katsoit viimeksi TV:stä?
- murder she wrote
4: Arvaa ilman kelloon katsomista, mikä aika nyt on.
- vähän yli 5
5: Nyt katso kelloosi - mitä se näyttää?
- 17.14
6: Mitä muuta kuin tietokoneen kuulet nyt?
- näppäimistön näpytykseni
7: Milloin viimeksi kävit ulkona ja mitä teit siellä?
- Kaksi minuuttia sitten, saattamassa porukkaa ulos
8: Missä nettisivulla kävit ennen kuin katsoit sähköpostisi?
- www.thedent.com
9: Millaiset vaatteet sinulla on ylläsi?
- farkut ja pitkähihanen tpaita
10: Näitkö viime yönä unta? Millaista?
-Näin. siihen liittyi digikamera ja autonkuvia.
11: Mille nauroit viimeksi?
- jollekkin mitä kaverin poikaystävä sanoi. mitäköhän se oli.. se oli meinaan aika hyvä juttu =)
12: Mitä huoneesi seinillä on?
- Kurt Cobain ja Starfucker teksti. mitkään taulut ei ole kiinni seinässä.
13: Oletko nähnyt mitään outoa viime aikoina?
- määrittele outoa?
14: Mitä ajattelet tästä kyselystä?
- yleensä en vaivaudu edes avaamaan ketjukirjeitä.
15: Mikä elokuvan näit viimeksi?
- katoin pätkän Michael Enkeliä eilen illalla. en tosin kokonaan.
16: Jos tulisit multimiljonääriksi, mitä ostaisit?
- mitä en ostaisi?
17: Kerro itsestäsi jotain sellaista, mitä muut eivät tiedä.
- mulla on menkat.
18: Jos voisit vaihtaa maailmassa yhden asian, huolimatta syyllisyydestä tai politiikasta, mikä se olisi?
- tekisin oman elämän uudistuksen.
19: Pidätkö tanssimisesta?
- kyllä.
20: George Bush:
- anyone but bush sanottiin yhessä election kampanjassa. se oli aika hyvä.
21: Minkä nimen antaisit ensimmäiselle tyttärellesi?
- en tiedä tuleeko sellaista, tai missä maassa.
21: Entä ensimmäiselle pojallesi?
- en tiedä tuleeko sellaistakaan. mielummin se edellinen.
22: Voisitko koskaan harkita ulkomailla asumista?
- toivon mukaan se on osa suunnitelmaa.
23: Minkä kirjan luit viimeksi?
- pääsykoe kirjojen lisäksi mulla on kesken Tad Williamsin Otherlandin neljäs osa.
24: Kuinka monta huonetta kodissasi on?
-mmh. aika monta.
25: Kuinka monta viherkasvia kodissasi on?
- en ole ikinä laskenut. se olisi aika hämmentävää jos niitä päivittäin laskeskelisi.
26: Mitä olet ostanut viimeksi?
- miten en voi muistaa? Sponssasin neljä euroa moottoripyörä liinoihin. ja taisin ostaa jossain vaiheessa pasteijan jonka söin.
27: Mikä uutinen on viime aikoina mietityttänyt sinua?
- Kuinka koira oli jätetty eläinsuojelu yhdistyksen ulkopuolelle synnyttämään. se oli raakaa.
28: Mitä näet katsoessasi ulos ikkunasta?
- En itseasiassa näe lainkaan edes ikkunaa. mutta ehkä oikea vastaus olisi taivasta.
29: Mitä sinulle tulee mieleen sanoista "punainen", "kissa", "alkoholi", "sähköposti" ja "sauna"?
- punainen - väri, kissa - naapurin, alkoholi - viime viikonloppu, sähköposti - ärsyttävä ketjuviesti, sauna - kesä
30: Mitä aiot tehdä tänään?
- haen jossain vaiheessa äitin linkkuasemalta ja sitten suostuttelen sitä taas lähtemään johonkin pois.

04.08.03

kerro.

joskus oli joku joka vastas kaikkeen että kerro. se oli vapauttava tunne. nytei oo ketään kelle kertoa. tai voin kertoa kaiken, jonka jälkeen se tiedetään, mut siitä ei välitetä. ja mä odotan. ja odotan ja odotan ja odotan. odotan että jotain tulis tai tapahtuis, että arki murtuis tuhansiks sirpaleiks. että joku tulis ja ottas mut mukaan. pois. isoimpia sanoja ei vois löytyä. mut mulle ei oo minne mennä tai mitään mitä sieltä löytäsin. odotan että elämä tulee hakemaan mua. vieläkin. se on myöhässä. jossain on pakko olla joku joka ettii mua. jonka sielu huutaa yhtä kovaa ku mun. jossain on vielä oltava mun seikkailut, koska ne jäi kesken ja mä jäin välistä. ja jos ois joku joka sanois mulle vielä että kerro, niin myisin maani sen puolesta. mut ehkei enää oo kerrottavaa..

täysinäisien kovelevyjeni kunniaks taas odotan.

at an un-publishable date

räjähdysvaara

inhoon ihmisiä.
inhoon että ihmiset voi lähteä mun elämästä noin vaa ja ottaa mukaansa kaiken vaikutusvaltansa ja roikoittaa sitä mun pään yläpuolella satojen kilometrienki takaa. ja mulla menee kaikki aika siihen että inhoon niitä, kun en tiedä mitä muuta. inhoon että ne menee ja jättää taaksee asioita joita nei voi ottaa takasin. laukoo isoja sanoja ja jättää ne roikkumaa ilmaa. sanoja niinku ystävä ja ikävä. isoja sanoja, superlatiivejä, jotka ihanku ei olis mitää jos ne voi vaa jättää siihen ilmaan. jotka ei tarkota mitää. mä tappelen ikävän kanssa vähintää joka viikko, viikosta riippuen. mut sulle ne sanat on vaan jotain jonka kanssa elää. ihanku en ois ite eläny, ja elä vieläkin joskus, mut sulle se on jotain jota ei muka vois muuttaa. inhoon että ne sanat pitää jättää siihen pilkkaamaa mua. olemaa siinä ja tekemättä mitää. inhoon että niiten pitää lähteä. että ne sanoo et ois kiva jos asiat ois erilailla mut ei muutta mitää. en toivo enää ystävyyttä, tai edes läsnäoloa, mut etkö vois olla olemassa? se ois niin helppoa. ja pientä. ja kuitenki kaikki mistä tässä vaiheessa vois enää edes unelmoida.

ja mä toivon että asiat muuttus, ennenkaikkea että mä muuttusin. että kaikki ne risteykset joiten ohi oon kulkenu ois takana. ja uusia edessä. mut ei oo risteyksiä, kun on suoraa metsää ja tiheikköä. pahinta ei oo että mikään ei oo muuttunu ihmisille jotka on mun elämässä, mut joille en oo olemassa, vaan ettei ees niille jotka ei enää oo mun elämässä. ihanku mun läsnäolo ei ois tuonu menneille tai läsnäolevillekaan mitää.

ettekö kuule ku mun sielu huutaa teitä?
se oikeesti kirkuu.

ja kohta räjähtää jos ei jotain pääse ulos.

27.7.03

shit
päätin etten aijo päivittää tätä sivua mitenkää säännöllisesti. päätin että kirjotan kovalevyni kipeeks ihan niinku ennenki ja näytän täällä vaan parhaat puoleni. voin olla aina parhaimmillani, eikä käy ikäviä vahinkoja. näin päätin.

ei oo ollu kivoja pviä, mutta ehkä just siks on onni etten ehdi huomaamaa mitää päiviä ku ne valuu töissä hukkaa. kai se on tässä vaiheessa ihan sama, kaikki on päässy eteenpäin paitsi minä. mä oon vielä jäljellä.

jouduin pari pvää sitte kohtaamaa tuskallisen realisaation, eikä se ollu se että muut on päässy eteenpäin. paljon pahempaa oli huomata että niiden etenemisen keskellä kaikki on vieläki samanlailla, vaikka mut on poistettu yhtälöstä. mä olin muuttuja jonka pysty poistamaa ilman seurauksia. kirjotusvirhe. se pätee kaikkiin ihmisiin mun elämässä - ja niihinki jotka ei enää oo mun elämässä.

17.06.03

ai mitä?
Tää on vaihtoehtonen nettiblog, jota kirjotan suomeks, toisin kun alkuperästä, osaks siks että haluun hieman enemmän yksityisyyttä kun mitä englannin kieli suo ja osaks siks että haluun että toiset ihmiset kykenee lukemaan tätä tahtoessaan ilman ongelmia.

en tiiä vielä mitä tänne kirjotan, tai kuinka paljon se tulee eroomaan englannin kielisestä versiosta, mut se kai nähään sitten kun jotain yleensä saan kirjotettua. yleensä inhoon kirjottaa netissä mitään suomeks, se jotenki kuulostaa niin luonnottomalta.. jos tällä ei oo mitään iloa poistan sen ehkä tulevaisuudessa. ehkä voin luetella tänne niitä likasempia ajatuksia o_~

sivustosta

En suunnittele mitään lay-outeja ite, sen sijaan kärsin vain niiden uudelleen koodauksen kanssa.
Tällä kertaa lay-out on CLAMPin Clover mangaan perustuva.

kunnia lay-outista menee Spirit Designille!